Hiljaiseloa, mutta hengissä edelleen!

Hei kaikki rakkaat lukijat!

Sekavat siskot ovat hengissä vaikka hiljaiseloa blogin puolella onkin pidellyt. Pikkusiskon aika on mennyt uuteen kotipaikkaan totutellessa ja opintojen aloittamisessa. Isosisko taas on yrittänyt selviytyä terveysongelmien kanssa ja pakertaa koulujuttuja. Nyt on kuitenkin aika taas aktivoitua blogin suhteen, sillä tarkoitus on ihan tosissaan yrittää pitää tätä blogia ja elämäntapamuutosta hengissä! 🙂

Loppukesä meni mukavasti salilla treenatessa/pyöräillessä ja tuloksia tuli pikkuhiljaa. Sain lisättyä painoja salilla ja mittanauha kertoili hyviä tuloksia. Mutta sitten terveysongelmat alkoivat 😦 Mulla meni niska totaaliseen jumitustilaan enkä yhtenä aamuna saanut enää käännettyä päätä sivuille. Siinä meni muutama päivä aika tuskaisissa oloissa, kun pelkkä hengittäminenkin sattui ja tuntui siltä kuin joku tökkisi puukolla lapojen väliin. Kävin lääkärissä, joka suositteli kiropraktikkoa, osteopaattia tai naprapaattia. Oireeni viittasivat kuulemma nikamalukkoon. Sain onneksi aika pian ajan kiropraktikolle ja yhden hoitokerran jälkeen tuo järkyttävä kipu helpottui ja pää alkoi kääntymään sivuille. Otin 10 hoitokerran paketin ja siitä on nyt käytetty reilu puolet. Niska on todellakin nyt paremmassa kunnossa. Selkä alkoi reistailemaan pahimman niskakivun helpotettua, mutta kiropraktikko sai senkin kivun helpottamaan yhdellä käyntikerralla. Voin todella suositella kaikille niska/selkävaivaisille kiropraktikkoa! 😀

Voitte arvata, että salitreeni jäi totaalisesti tämän nikamajumin takia ja motivaatio terveellisiin elämäntapoihin alkoi hiipua sen myötä. Onneksi sain kuitenkin pidettyä itseäni kurissa sen verran, että tarkkailin syömisiäni enkä sortunut ylettömään mässäilyyn. Lähdimme perheen kanssa syyskuussa Lappiin viikon syyslomalle ja siellä tuli herkuteltua ihan liikaa. Onneksi vastapainoksi tuli käveltyä viikon aikana noin 35 km ja osa patikointireiteistä oli lisäksi aika rankkaa tunturimaastoa. Lapsetkin jaksoivat tosi hyvin vaeltaa vaikka meidän esiteini vetikin välillä pultit milloin mistäkin asiasta 😉 Otin parille pidemmälle vaellukselle sykemittarin mukaan ja ilokseni kalorikulutus oli varsin reipasta. 4-5 tunnin vaelluksella sai kulumaan 1400 ja 1900 välillä kaloreita. Ainakin kunto kasvoi viikon aikana vaikka mitat pysyivätkin samoissa. Ja kyllä tuo luonnossa liikkuminen tekee hyvää mielelle. Varsinkin tunturissa mieli lepää ja tuon viikon jälkeen on taas jaksanut arkea paljon paremmin.

Ylläksen tunturimaisemaa ❤

Viime viikolla selviteltiin sairaalassa taas sydämen rytmihäiriöasiaa, mutta siitä lisää seuraavassa postauksessa. Iloista lokakuista viikkoa kaikille!

T: Isosisko

PS. Huomenna lupaan laittaa strategisia mittoja. Saa nähdä, onko mitään muuttunut sitten viime mittausten 🙂

Advertisement

Hikeä pukkaa

Pikkusisko raportoi jälleen isosiskon tunnuksilla.

Nyt on sanottava, että on hyvä draivi päällä liikkumisen suhteen. Siitä on tullut ihana tapa, josta ei malta pysyä erossa. Juokseminen on alkanut sujua aikas kivasti ja vihdoin on saanut itsensä siihen pisteeseen, että luovuttaminen ei tule kuuloonkaan siinä vaiheessa, kun alkaa tuntua pahalta. Siinä vaiheessa jopa tulee lisättyä joskus kierroksia ja mentyä tuskaisena eteenpäin hetken verran ja kappas, kohta kroppa pääsee sen tuskan yli ja homma tuntuu taas helpolta. Tätä tuo keho tuntuu tekevän useamman kerran lenkin aikana ja siksi siinä kohtaa, kun pelkään kuolevani hapenpuutteeseen hidastan vauhtia ja kävelen sen verran kuin sopivalta tuntuu, yleensä 5-10min. Sen jälkeen jaksaa taas juosta kieli pitkänä. Aika pitkälti tuo kävelyn osuus sijoittuu aina siihen lenkin keskivaiheille. Lenkit on menneet nyt aina jokseenkin samalla kaavalla: ensin 15 min. juosten, sitten 10min. kävellen ja lopuksi 10-15 min. juosten. Tietty juoksemisen päätteeksi tulee käveltyä pari kierrosta pihaa ympäri, kun ei voi pysähtyä kuin seinään. Siihen sitten venyttelyt päälle ja välillä jalkatreeni 🙂

Tässä jalkatreeni:

20x kyykky (jalat lähekkäin)

30x askelkyykky (vuorotellen jaloilla)

40x päkiöille nousu

40x kyykky (jalat haara-asennossa)

15x jalan nosto suorana eteen

– sama toisella jalalla

20x jalan nosto suorana taaksen

– sama toisella jalalla

20x kyykky (jalat lähekkäin)

Tää tuntuu ihan kivalta lenkin jälkeen =)

 

Tuota kyykkäilyä teen joskus milloin mihinkin väliin päivästä ja silloin lisään siihen ekojen kyykkyjen jälkeen 100 haarahyppyä niin saa vähän hikeä ulos helpommin!

 

Tavoitetta olisi seuraavanlaista eli pidempää lenkkiä, alkaa jo selvästi lenkin päätteeksi tuntua siltä, että jaaa…voishan sitä juosta vielä enemmänkin, mutta kun on kerran jo pihalle tullut niin en ole siitä jatkanut. Nyt siis pitää kehitellä lisää kiertoteitä matkalle, jotta sais lenkin pidemmäksi. Sen verran ainakin, että jaksais 20min. juoksua, 10min. kävelyä ja 20min. juoksua. Siinä alkais sitten kunnolla jo rasvaa palaa kropasta! Uskoisin 😉

 

Mitäpä vielä. Sali! Kuntosali ❤ siellä oon nyt päässyt vihdoin käymään tällä viikolla kaksi kertaa! Kylläpä se vaan on tehokasta treeniä. Tiistaisen käsitreenin jäljiltä on vieläkin vaikeuksia ottaa paitaa päältä, vaikka onkin jo pärjantai. Tänään kävin tekemässä jalkatreenin ja aika pökkelökävelyä on ollut tämä päivä! Mä niiiiin tahtoisin sinne tangon kanssa kyykkäilemään, mutta jotenkin en vaan yksin saa mentyä. Paljon saa tehtyä jalkoja muillakin ja hyvän treenin vedinkin, mutta kaipa se kyykkäily olis se paras ja tehokkain keino muokata jalkoja..hmm. Pitää vaan uskaltautua ja kävellä paikalle, kuin olis tehny hommaa jo sata kertaa ennenkin…ja latoa painoa niin paljon, että liiskaantuu tangon alle 😀

Salilla on ihanaa ja sit jännittävää, koska nää oikeen ammattimaiset fitness ihmiset…ne vaan on jotenkin niin pelottavan määrätietoisia siellä! Tuntee itsensä harvinaisen avuttomaksi ja pieneksi. Joku päivä vielä, ne omatkin muskelit pullottaa ja tanko nousee 😉 Ehkäpä jo ens kesänä, who knows 🙂

Syöminen…syöminen, syöminen, syöminen. Herkkuperse ei meinaa pystyä pitämään näppejään erossa jääkaapin kahvasta! Hitto, kun on kokoajan himo syödä! En tiedä onko kroppa nyt totuttelemassa tähän huimaan liikunnan lisäykseen, onko se psyykkistä (kun tietää ettei sais, nii varmasti tekee mieli!) vai mikä ihme on…Ihan järjetön himo ihan kaikkeen syötävään, oli se sitten ruokaa tai karkkia niin jotain pitäis olla suussa kokoajan. Rasittavaa -.- Useimmiten on tullut pysyttyä oikein tiukkana, mutta onhan noita heikkoja hetkiäkin koettu esim. jäätelökioskilla! Ja se yks jäätelökin tuntuu jo niin syntiseltä. Pitäis vaan päästä siihen, että olis ihan nolla linja kaiken epäterveellisen kanssa. Koska niin kauan, kun antaa itelleen vähän lupaa niihin houkutuksiin, niin se on vaan aina samaa itsensä huijaamista. ”No kyllä mä nyt tänään voin…on niin kuuma päiväkin”…”No kyllähän mä nyt, enhän mä eilen syöny, ku ihan vähän sitä ja tota…” Sillon, kun se on ”Ei, mä en syö ollenkaan” niin se on hyvin yksinkertaista. Ei tarvi yhtään pähkäillä ottaako vai eikö. Ei on ei. Itsekurissa on siis vielä kehittämisen varaa!

Kuvia otin tuosta ihanasta vartalostani ja laitan ne tänne mahd. pian. Niitä pitää vaan vähän muokkailla, koska olen melko ”leimattu” enkä nyt oikeen vielä ainakaan halua olla kovin tunnistettavissa 😛
Myös strategiset lähtömitat ja saavutukset pitää kirjoittaa tänne pian!

Viimeisen 12 vuorokauden liikkumissaldo on seuraavanlainen: 5 juoksulenkkiä ja 2 salikertaa, jotka on tehneet yhteensä n.430 min. hikoilua! Jes! 🙂

Nautitaan vielä kesästä! Terkuin: Pikkusisko

Muutoksen tuulia tai ei mitään tuulia vaan myrskyjä!

Pääsinpäs vihdoinkin tähän koneen ääreen ja ihan rauhassa, vaikka ajatukset saattaa seikkailla nyt ihan omia teitään. Tässä on siis Pikkusiskon elämässä tapahtumassa ihan hillittömän suuria asioita, koska edessä on uusi paikkakunta ja uusi opiskelupaikka, uudet ihmiset, uusi päiväkoti, uudet lähikaupat, uudet lenkkipolut ja mitä vielä.  Käytän mielummin sanaa uudet kuin sanaa vieraat, ei ala niin paljoa jännittämään. Vieras on pelottavaa, mutta uusi on jotain kutkuttavaa 🙂

Tämä tyttö pakkaa siis kimpsut ja kampsut, kissan ja pojan ja matkaa muutaman sadan kilometrin päähän uusille kulmille ja alkaa valloittaa maailmaa vähän kauempana kotipesästä. Kyllä tämä on ollut sellaista tunteiden vuoristorataa ettei oikeen itsekään meinaa pysyä perässä miltä mikäkin asia tuntuu. Ilon itkuja on tullut, ei niinkään haikeuden. Kylmiäväreitä kulkee kyllä iholla vähän väliä, enkä tiedä onko ne innostuksesta vai kauhistuksesta tai mistä ikinä. Hyvillä mielin tässä kuitenkin ollaan ja täytyy sanoa, että on puhdistavaa käydä läpi taas kaikkea rompetta mitä koti pursuilee ja jättää niistä edes jonkunlainen osa tänne menneeseen. Pääsee aloittamaan taas kerran hiukan puhtaammalta pöydältä ja tämä kotikaupunki epämääräisine muistoineen jää sitten taakse pölyttymään. Ah, uusi suunta elämälle, ei ollenkaan hassumpaa 🙂

Siinäpä tulikin sopiva aasinsilta tähän elämäntapamuutokseen, joka on tässä elämänmuutoksessa jotenkuten pysytellyt kyllä mukana. Olen yllättynyt positiivisesti siitä, että en ole kovinkaan monta lipsahdusta itselleni suonut, vaikka monta ”hyvää syytä” on taas käynyt mielessä. Liikunta on ollut vain puhdistava ja asioita pään sisällä parempaan järjestykseen saava asia, josta on ollut paljon apua. Olenkin keksinyt alkaa käymään yöjuoksuilla! Ai että ne on olleet ihania lenkkejä! Kadut hiljaisina, ilma raikkaan puhtaana ja viileänä…Juokseminen on sujunut näillä kerroilla kaikkein parhaiten ja olenkin omia juoksuenkkoja rikkonut. Esimerkkinä vaikka näin: 5min. kävelyä, 20 min. juoksua, 5 min. kävelyä ja 10-15 min. juoksua. Se on meikäläisen mittakaavoissa jo suorastaan upea suoritus 😀 Ja hiljaa hyvä tulee, se on pidetty edelleenkin mielessä!

Ruokavalio, ruokavalio, ruokavalio! Sillä on kyllä jumalaton merkitys, mitä tuosta suusta sisään lykkää. Olokin on ollut paljon virkeämpi ja kevyempi joka tavalla. Sokerikoukusta on kyllä vaikea päästä eroon ja myönnettäköön, että muutaman kerran olen sortunut johonkin makeaan, mutta suuren morkkiksen syöverissä määrät ovat olleet vallan pieniä. Ja näihin epätoivon hetkiin riittää yhden käden sormet. Alkoholiakin olisi ollut mukavaa lipitellä kesäkuumilla, mutta kivennäisvedestä on tullut se ykkös janonsammuttaja! yes! 🙂

Painoa on pudonnut nyt juhannuksen jälkeen reilu 1kg ja senttejä lähtenyt reisistä ja vyötäröltä yhteensä 4,5cm 🙂 Ei huono alku laisinkaan. Tosin nopeammat tulokset tässä alkaa jo mielessä poltella, että saattaapi olla että ”hiljaa hyvää tulee” vaihtuukin ”veren maku suussa” meininkiin 😉

Muuttolaatikoiden keskellä siis mennään ja kohti jotain ihan uutta ja tuntematonta. Elämä on varsin mielenkiintoista tällä hetkellä kyllä. Yritänpä päästä useammin kirjoittamaan, ettei tule tällaisiä järjettömiä taukoja!

Ainiin!!! Lääkäri antoi terveen paperit! Rasitus EKG ja sydämen ultraääni ei tuoneet mitään poikkeavaa esille ja nämä tykytykset liikunnan yhteydessä eivät siis ole mitään mitä pitäisi säikähtää…ja kummasti ne ovat vähentyneet, kun sain lääkäriltä tämän varmistuksen 😉

Sekavissa tunnelmissa ihanaa heinäkuuta kaikille!

– Pikkusisko –

…joka kirjoittaa isosiskon tunnuksilla, koska ei ole tekniikan ihmelapsia ja oikeen handlaa tätä hommaa.

Viikon treenipäiväkirja

Nopeasti meni viikko ja vihdoin meidän perheen yhteinen kesäloma alkoi. Nyt siis kolme viikkoa kaikkea mukavaa puuhaa, treeniä, leppoisaa kesäfiilistelyä ja yhdet odotetut kesähäät 🙂

Tämä viikko meni aika hyvin suunnitelmien mukaan treenaamisen ja ruokavalion osalta. Mieheni teki minulle treeniaikataulun Polarin personaltrainer -ohjelmalla. Sykemittari on aivan huippulaite, suosittelen lämpimästi kaikille! ❤

Viikko-ohjelmani tälle viikolle on tämän näköinen:

Ma: kävely (en muista nyt tavoitetta), toteutunut 51min, 239 kcal, keskisyke 107

Ti: pyöräily (tavoite 40min), toteutunut 43min, 400 kcal, keskisyke 149

Ke: kuntosali (tavoite 1h 15min), toteutunut 1h 37min, 641 kcal, keskisyke 124

To: lepopäivä

Pe: kuntosali (tavoite 1h 20 min), toteutunut 1h 27min, 528 kcal, keskisyke 119

La: lepopäivä

Su: kuntosali (tavoite 1h 20min)

Kävely ja pyöräily on ihan jees. Paitsi tiistain pyöräily kotiinpäin aivan järkyttävään vastatuuleen oli ihan täyttä tuskaa. Mutta selvisin siitä hengissä ja tein vielä sen matkan ennätyksen! 🙂 Yllättävän vähän jalat (varsinkin polvi) siitä kärsivät, joten eilen salilla uskalsin tehdä ihan kunnolla jalkatreeniä. Ihan pientä polven vihlontaa on joissakin liikkeissä, mutta pääasiallisesti polvi kestää (toistaiseksi) hyvin tämän treenin. Nyt pitää vaan muistaa edetä varovasti, lisätä vastuksia pikkuhiljaa ja keventää heti, jos kipu alkaa voimistua. Eilen sain laittaa reisi/pakaralaitteessa jo yli 40 kg vastukset, kun lähtötilanne oli 27 kg. Eli kyllä lihakset ovat talvesta vahvistuneet tosi paljon. Löysin taas uuden ”kivan” liikkeen etureisille. Tämäkin liike tehdään sillä kaapelilla ja nilkkaan laitetaan rengas. Käännytään selin siihen telineeseen ja nostetaan jalkaa koukussa eteen/ylös. Ottaa tosi mukavasti etureiteen, oikea täsmäliike. Ja tuo on juuri se lihas, joka tukee parhaiten polvia, joten sitä pitää nyt jatkossa treenata paljon. Toki pyöräily kehittää myös hyvin reisiä, mutta liiallinen pyöräily saa polveni jostain syystä kipuilemaan. Toivon, että jatkossa vahvistuneet reisilihakset tukevat polvia niin hyvin, että kipua ei tule enää niin usein! *Toivossa on hyvä elää, sanoi vanha kunnon lapamatokin* :p

Jotta homma ei vaikuttaisi ärsyttävän täydelliseltä, niin eilen loman alkamisen kunniaksi ajoimme kuntosalilta kotiin kebab-grillin kautta. Sen verran heikko olen, että kotona odotellut kesäkeitto vaihtui kebab-lihaan salaatilla. Mieheni söi lihoista kolmanneksen, joten laskin, että päivän kalorit eivät kuitenkaan hirveästi ylittyneet. Huomaan, että olen ollut nälkäkuurilla, kun suorastaan ahmin (ei todellakaan ole tapana vaan saan aina kuittia hitaasta syömistahdistani) annoksen kitaani. Vähän ehkä omaatuntoa kolkutteli syöty annos ja syömisen jälkeen piti googletella kebab-ruokien kalorimääriä. Mutta kunhan ei ota tavaksi, niin ei pieni herkuttelu silloin tällöin haittaa. Varsinkin, kun liikuntamäärät viikolle ovat olleet varsin hyvät ja tavoitteet ovat jopa ylittyneet.

En laita kuvaa kebabannoksesta vaan ihanasta salaatista, jolla voisin korvata eilisen mässäilyn 😉

Feta-avokado-salaattia, namskis :p

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

T: Isosisko

Mittauspäivän tunnelmia

Niin se viikko taas pyörähti käyntiin ja perjantaina alkaa meidän perheen loma. Saadaan lomailla yhdessä kolme viikkoa, ihanaa! 🙂 Mutta tämä viikko on vielä väännettävä opinnäytetyötä ja treenattava täysillä. Tosin treenit kyllä jatkuu lomallakin. Ainakin syytä olisi 😉 Sunnuntaina tuli tehtyä salilla jalkatreeni + vatsalihakset. Löysin kivan liikkeen pakaroille/takareisille eli lantion ojennus seisten, hieman kumartuneena. Nilkan ympärille laitetaan remmi ja se kiinni siihen kaapeliin (onkohan oikea termi)?? Jalkaa viedään taaksepäin, niin että yläkroppa pysyy paikoillaan. Mulla on ollut vaikeuksia löytää hyviä jalka/pakaraliikkeitä, kun polvet ei kestä kyykkyjä eikä portaita. Eli jos jollain tulee mieleen jotain hyviä liikkeitä, niin saa vinkata 🙂

Tiistai on Siskosten mittauspäivä, joten aamu alkoi mittanauhan pyörittämisellä. Vähän sekavissa tunnelmissa olen noiden mittojen kanssa, sillä mittanauhalla mitatut tulokset ovat hyvät, mutta vaaka näyttää ikävää lukemaa. Painoa on tullut viikossa kilo lisää vaikka olen ollut tosi tarkka syömisten kanssa ja liikkunut säännöllisesti. Tosin viime viikolla olin kolme päivää flunssassa enkä päässyt kunnolla treenaamaan, joten sillä saattaa olla osuutta tuohon painoon. Lisäksi naisena on näitä mukavia hormonaalisia juttuja. Mitä lähemmäs menkkojen alkamista mennään, sitä turvonneemmalta kroppa alkaa näyttämään ja myös tuntumaan. Nyt on juuri sellainen vyöryvä valaskala -olotila. Napit kiristää housuissa ja vanne puristaa päätä.

Jotta tämä ei menisi pelkästään pms-vaivaisen naisen valitusvirreksi, kerrotaan positiivisiakin asioita. Olen enemmän kuin tyytyväinen siitä, että vyötäröltä on lähtenyt 2,5cm kahdessa viikossa! Aika mahtava fiilis 😀 Käsivarsi on pienentynyt myös 2cm ja rinnanympärys 1,5cm. Mähän pienennyn, jee! Mies yritti eilen lohduttaa, että kyllä se painokin sieltä alas tulee, kun jatkaa samalla linjalla vaan. Ja niinhän se on. Kyllä tuo mittanauha kertoo paremmin totuuden. Mites muut naiset, kertokaahan vaikuttaako teillä kuukautiskierto painoon? Kiinnostaisi myös tietää, että turpoaako niillä naisilla, joilla on treenatut vatsalihakset, vatsanseutu menkkojen yhteydessä.

Eilen tein mukavan kävelylenkin ja tänään olisi salilla käsipäivä. Tuskaa ja hikeä siis luvassa..

Iloista viikon alkua kaikille!

T: Isosisko

Ja koska näin ennen menkkoja tekee mieli syödä KOKO ajan, niin pakko laittaa kuva aamupalasta 🙂

Uuden sykemittarin testaamista & käsitreeniä salilla

Mies oli käynyt alkuviikosta ostamassa minulle ihanan pinkin (joo, tykkään pinkistä) Polarin sykemittarin. Alkuviikosta harmitti, kun en päässyt sitä heti testaamaan flunssan vuoksi, mutta viimein eilen pääsin salille ja muistin ottaa sykemittarin mukaan. En ole aikaisemmin ajatellut, että siitä voisi olla oikeasti jotain iloa treenamisessa (siis minulle). Ymmärsin toki sen idean, että pystyy treenaamaan oikealla sykkeellä, mutta en ajatellut siitä olevan iloa salitreenissä. Mutta mutta, sehän olikin oikein kiva kapistus. Minua kummasti motivoi se, että mittari näyttää polttamani kalorimäärän. Se, jos joku saa minut tsemppaamaan lisää ja vielä vähän lisää 😉

Seurasin kyllä sykkeitäni ja pidin aina sarjojen välissä taukoa siihen asti, että sykkeeni laski noin 120:een. Tuo tuntui toimivan minulla hyvin, tosin välillä oli pakko pitää pidempiä taukoja kun oli varsin hapottava treeni käsille. Tuli treenattua käsien eri lihaksia sekä rintalihakset, bonuksena tuskainen vatsalihastreeni. Tänä aamuna olo oli kuin jyrän alle jääneellä ja kädet sekä rintalihakset huutavat hoosiannaa! No lisää samaa lääkettä taas, niin kyllä se siitä.

  Tässä uusi sykemittarini, eikös olekin söpö =)

Tänään kurvaamme autolla (mies pyörällä) naapurikaupunkiin treffaamaan sukulaisia. Illalla grillataan ja taidan nauttia myös lasin viiniä. Muuten olen jättänyt alkoholin käytön lähes kokonaan. Kiva ilta siis tiedossa ja tänään hyvällä omallatunnolla lepopäivä lihaksille. Huomenna taas treenataan!

Mukavaa lauantaita kaikille!

T: Isosisko

       Mittari kadotti sykkeeni jossain vaiheessa treeniä ja tuossa näkyy vain puolet eilisestä treenistä. Onneksi sain sykkeeni takaisin! 😉

Strategiset mitat

Lisäsin tuonne omalle Isosisko-sivulle strategisia mittojani ja käyn sinne päivittämässä noin viikon välein uudet mitat (tiistai on mittauspäivä). Toivottavasti suunta on alaspäin! Paitsi lihasmassaa toki saa tulla lisää 🙂

T: Isosisko

Flunssan selätystä

Hyvää huomenta!

Olen tässä pari päivää kärsinyt jostain pienestä flunssanpoikasesta, mutta tänään aamulla alkaa olla sellainen olo, että tauti alkaa helpottamaan. Kaksi päivää menikin lähinnä pienessä koomassa, nukuin (liian) pitkään enkä jaksanut tehdä mitään. Eilen illalla sain jo melkein itkupotkuraivarit miehelle (sori), kun otti niin paljon päähän se, ettei päässyt salille treenaamaan. Tämä ärsytyskohtaus sai minut tajuamaan, että olen vihdoin päässyt siihen mielentilaan, että kroppani kaipaa liikuntaa ja kunnon rääkkäämistä salilla. En olisi uskonut, että tämä päivä koittaa, mutta näköjään kaikki on mahdollista! 🙂

Olen viime aikoina hoitanut flunssaa sellaisella pöpön-karkoitus-juomalla, minkä ohjeen sain paikallisesta luontaistuoteliikkeestä. Siihen tulee tuoretta inkivääriä, sitruunan mehua ja paljon hunajaa. Lisäksi sinkkiä yliannostuksella ja paljon D- ja C-vitamiinia. Tällä reseptillä olen saanut jo useamman flunssan karkotettua parissa päivässä. Laitan joku päivä tänne blogiin tarkemman reseptin tuosta flunssajuomasta, niin te lukijatkin voitte kokeilla sitä 🙂

Tähän päivään kuuluu niitä (ikuisia) opiskelujuttuja ja yksi kyläilyreissu. Illalla on PAKKO päästä salille. Sitä odotellessa!

Lopuksi vähän ruokajuttua. Alan pikkuhiljaa tottua tähän aamupalarutiiniin, johon kuuluu pari kuppia maitokahvia, yksi kipollinen maustamatonta jogurttia ja/tai rahkaa höystettynä marjoilla tai hedelmäpaloilla. Lisäksi yksi pala täysjyväpaahtoleipää, jonka päälle paljon kalkkunaleikkelettä ja vihanneksia. Maha täyttyy ja energiaa riittää hyvin lounaalle asti.

  Kuvassa tämän aamuinen mustikka-mustaherukka-rahka. Sisältää paljon C-vitamiinia ja on hyvää :p

Iloista perjantaita kaikille!

T: Isosisko

EKG-piuhoissa

Minulla on ollut jo vuosia rytmihäiriöitä ja niitä on yritetty tutkia. Lapsena mulla oli sydänvika ja saattaa olla, että siitä on aiheutunut sydämeen jotain häikkää. Viime vuosien aikana sydäntä on ultrattu, otettu EKG:tä, tehty vuorokausiseurantaa ja rasitustestejä. Tällä hetkellä diagnoosina on eräs sydämen rytmihäiriöitä aiheuttava syndrooma (ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa mitään vakavaa!).

Viime syksynä sain taas aika paljon tykytyksiä ja siksi päätettiin tehdä uudelleen Holter-tutkimus eli siinä rintakehään kiinnitetään muutamia elektrodeja, joista lähtee piuhat sellaiseen laitteeseen. Tuohon laitteeseen tallentuu 24 tunnin ajan potilaan sydänkäyrä eli ekg ja lääkäri pystyy siitä tulkitsemaan sydämessä tapahtuvia mahdollisia muutoksia. Laitteen kanssa saa ja pitää elää normaalia elämää ja koska tarkoituksena oli tutkia rytmihäiriöitä, niin mikä olisikaan parempi tapa kuin mennä rääkkäämään itseään salille. Laite oli asetettu säilytyspussiin rintojeni väliin ja kun laitoin salipaidan päälle näytin ihan hirveälle. Siitä syntyi tietenkin naisellinen pikku-kriisi…enhän mä voi tämän näköisenä mennä ihmisten ilmoille! 😉 Vaatekaapista löytyi onneksi yksi hieman löysempi paita ja se päällä lähdin sitten (vielä hieman häpeillen ulkomuotoani) salille. Salilla rehkiessäni minulla oli koko ajan tunne, että kaikki TUIJOTTAVAT. Taidan kuitenkin olla vain vainoharhainen 🙂

Poljin kuntopyörällä 35 minuuttia aika raskaalla vastuksella (ainakin siis minulle raskaalla) ja sain kyllä hampaat irvessä taistella, että jaksoin polkea ohjelman loppuun asti. Toiveikkaana yritin bongata rytmihäiriöitä, mutta ei niitä oikein tullut, pieniä tykyttelyjä vain. Pyörän jälkeen tein vatsalihaksia ja siinä sain pari muljahdusta aikaiseksi sydämessä, joten pitää nyt toivoa, että noiden perusteella lääkäri osaa tehdä joitakin tulkintoja rytmihäiriöiden laadusta. Ensi viikolla saan kuulla tulokset. Pitäkäähän peukkuja, että häiriöt ovat hyvälaatuisia ja saan huoletta jatkaa treenaamista!

Tässä kuva maanantaisista piuhoista:

T: Isosisko

P.S. Paino laskee edelleen. Juhannuksen jälkeen paino oli hieman yli 68kg ja tänä aamuna vaaka näytti 66,3kg. Jes!

Lähtötilanne

Kaipa se on julkistettava tämä ruho kaikelle kansalle. Kuvat otettiin 29.6.2013. Täytyy todeta, että varsin tehokas tapa saada itsensä huomaamaan kropan muokattavat kohdat, on ottaa kuvia itsestään ja makkaroistaan. Antaa kummasti tsemppiä tiukkaan ruokavalioon ja salilla hikoilemiseen. Nyt on mennyt reilu viikko siitä, kun aloitin tiukemman dieetin sekä treenamisen ja ilokseni paino (eli Juhannuksena kertyneet nesteet) on pudonnut reilun kilon. Paras tapa mitata vartalossa tapahtuvia muutoksia on kuitenkin mittanauha. Se kertoo totuuden paremmin kuin vaaka! Viikko sitten mittailimme Pikkusiskon kanssa vyötärön, lantion, rinnanympäryksen, reidet, käsivarret ja hauiksen (joo, pikkasen huvittavaa touhua näillä ”pavuilla”) :p

Viikossa oli lähtenyt noin sentti joka paikasta eli tämä tyttö on alkanut pienentyä. Wuhuu! Kyllä nyt on intoa jatkaa 😀

Mutta tässä nyt näitä varsin masentavia kuvia: